Meillä seistään!!!

Heipsan. Päivät ja viikot menee vilisemällä ohi. Mea täyttää ylihuomenna jo 8kk en voi uskoo tätä ajan kulun nopeutta, voisko se ihan vähän hidastuu, jooko?

  Mea on nyt ottanu super huiman kehitys pyrähdyksen, on opittu itse istumaan ja hyvin istuukin ja menee siihen itsestään koko ajan, ei tartte enää vieressä olla vahtimassa kun niin nätistä pääsee alas, eikä keikahtele enää nurin. Sitten on harjoiteltu konttausta, se sujuu parhaiten vaippasilleen ja tyyli on erittäin omaperäinen, pitää kattoo jos saisin yhden videon tänne laitettua jossai vaheessa.
  

  Luulis että noissa on jo ihan tarpeeksi taas hetkeksi niin eipä ollu, pitihän se vielä oppia miten noustaan seisomaan. Ensin vaan niin että äidin tai isin sormista kiinni ja ponkaisi pystyyn, sitten vaippapaketin avulla silleen että kädet oli sen päällä ja jalat suorana, semmosessa kumarassa ja sitten lopulta ihan sohvaa vasten eilen ja tänään ja sängyssäki on noussut seisomaan. Jalat on erittäin huterat ja huimapää kun on niin laskee aina kädet välillä irti, saa olla aina sydän syrjällään, mutta kaipa hän siitä oppii jos muutaman kerran ittensä kolhii. Kauppareissun jälkeen tyhjentelin ostoskasseja keittiössä kun neiti oli olkkarissa ja kun kurkkasin mitä neiti touhottaa niin täällähän hän seistä töpötti sohvaa vasten, isikin meni ohi ja ei muka mitään tajunnu, haha. 

 Ihanaa kyllä kun toinen kehittyy, on se vaan niin maailman upein asia kun näkee miten oma lapsi oppii uusia asioita. <3 Ja tää rakkaus, tuntuu että se vaan paisuu ja paisuu koko ajan, oon niin onnellinen kun meillä on noin ihana lapsi, aina niin iloinen ja niin kiltti. Niiden ekojen kuukausien masuvaiva itkut on kyllä kaukana muistin perukoilla, en vaihtais päivääkään pois viimeisen 8kk ajalta!

Käytiin pulkka kävelyllä eilen kun mittari näytti +5 ja aurinko paistoi ihanasti, oli neidillä hauskaa, naureskeli ja höpötti koko matkan ajan :)