Sivut

sunnuntai 23. syyskuuta 2012

hellurei

Oon niin surkee tässä nukkumaan menemisessä. Mea käy kuiteski nukkumaan jo 21.00 niin voishan sitä itekki sitten mennä, no jos kohta suihkuun, iltapalalle ja sitten nukkumaan. Mä en vaan meinaa saada unta ikinä iltasin, oon niin super pirtee olevinaa.


Näin kiukuttaa kun pitää röyhtäistä syötön välissä, rassu <3

Mitäs meille kuuluu, hyvää. Tiistaina oli lapsipolin kontrolli käynti, kaikki hienosti! Normaalisti kasvanut ja kehittyny 2,5kk ikäinen tyttö. Kovasti Mea jutteli fysioterapeutille ja lääkärille. Odotushuoneessa vaan hiiren hiljaa odoteltiin ja ihmeteltiin missä sitä ollaankaan, mutta kun fyssari laittoi lattialle selälleen ja otti housut ja sukat tytöltä pois niin johan alko juttua tulemaan, hyvä kun sain nauruani pidäteltyä.
 Mutta sitten pitiki ottaa verinäyte ja koska kantapäästä ei enää onnistunu, niin piti ottaa pään verisuonesta. Se itku oli jotain niin kamalaa, toisella vaan kyyneleet valu ja itku jatkui vielä jonkun aikaa kun oli päässyt äidin syliin.
 Maitopullolla sitten saatiin tyttö lopulta rauhoittumaan ja kun alettiin pukemaan ulkovaatteita päälle niin hymyjäkin tuli kun myssyä puettiin, jostain syystä erityisesti myssyn pukeminen on aina niin hauskaa, että pitää hymyillä ihanimmin <3


 
 Mut ei ihan kokoaikaa kuiteskaan. :D

  Mulla on aivan hirvee sisustus/remontti kuume. Oon suunnitellu meidän keittiöön varmaan 15 000 € rempat jo haha ja  vaihdetaan makkaria, toisen pienemmän makkarin vaatehuone saa täysrempan niin päädyttiin et vaihdetaan sittenkin siihen huoneeseen. Tuo isoin makkari vetää parmmin sisäänsä kaikki miehen pelikonsolit peli tv:n ja sinne mahtuu myös tietokoneelle oma paikka ja toimii myös vierashuoneena.
  Varmaan pakko mennä töihin jo mammaloman jälkeen et saadaan nää mun suunnitelmat etenemään, toinen vaihtoehto olis voittaa lotossa, olis ihanaa jos ennen toista vauvaaa olis saatu rempattuu edes nuo makkarit, ei se uusi keittiökään haittais ;)


Uudesta vauvasta puheen ollen, on jo ihan karsee ikävä tuota mahaa :( <3 


Mä en voi olla nauramatta tälle xD siis niin paras kuva ikinä! Samala vähän häikäs rassuu <3 ääk, äitin söpis <3 Neiti on varmaan reilun kuukauden ikäinen tässä.


  Öh <3 tääki jo aika vanha kuva :)

 
Kotiin pääsy päivänä vauvatehon perhehuoneessa <3

Mut nyt toteutukseen nuo alun lupaukset, eli suihkuun :) ÖITÄ!

maanantai 17. syyskuuta 2012

Äitin iso vauva!

Heissan! Viime viikko oli sen verran kiireinen, etten kerenny sitten tänne päivittelemään. Aika juoksee ja Mea on kasvanu aivan hirmusesti. Meinaa itku tulla kun kattoo tuota mun pientä tyttöä joka ei oo enää ihan niin kirppu mitä syntyessä. Ollaan siirrytty jo melkein kokonaan 62 kokoon, jotkut 56 housut ja bodyt menee vielä, mutta tuskin kauaa. 


Huomenna olisi edessä se lapsipolin kotrollikäynti. Tuntuu kyllä vähän turhalta, mutta pääsempä käymään samalla yhden kaverin luona, ei olla nähty sitten tammikuun ja hän näkee meidän Meankin ekaa kertaa. 

Mea oppi reilu viikko sitten tuon pään noston. Tai keksi uudestaan ett' näinkin voi olla, sillon alle kuukauden iässähän kovasti jo kannateltiin ja harjoteltiin, sitten se unohtui ja poskea vaan lepuutettiin mahalla ollessa viltillä ja hupsheijaa niin se keksittiinkin ihan yhtäkkiä ja sen jälkeen on hienosti mahallaan ollessa kateltu ja ihmetelty! Ja nyt viihdytään mahallaankin paljon paremmin.


Nukutti mummola reissun jälkeen vähän. <3


Äitin iso vauva <3 Ihan ihmeellistä, vaikka sitä kovasti odottaa miten toinen kehittyy ja oppii uutta niin kyllä mä silti voisin vielä hetkeksi ottaa sen syli vauvan takas. Onneksi Mea on taas alkanut nukahtaa syliin <3 sylissä kun ei oikeen muuten viihdytä pitkiä aikoja, lattialla on kivempaa tai se että seisoo sylissä. Sylissä viihdytään yleensä vain silleen niiku tuossa kuvassakin on.


<3

Hihii, Mea on keksiny myös kädet. Erityisen ihmeellisen ihanaa on sormien syöminen. Lattialla aina köllötellään ja tutti tiputetaan suusta, sitte käännetään äitille selkä ja sormet suuhun ja voi mikä maiskutus, peukalokin aina löytyy välillä sieltä suusta.Toivottavasti olis ihan vaan ohi menevä vaihe. 

Meillä myös jutellaan kovasti, se selityksen määrä on ihan mahdotonta, isille kerrotaan joka ilta kuulumiset kun isi tulee töistä ja äitille kerrotaan päivän mittaan miten menee. Ihana pieni <3 Huomenna ikää 11 viikkoa!

sunnuntai 9. syyskuuta 2012

pika

Heipsan.. iski joku vimma muokkaila blogia, saas nähdä oonko vielä huomennakin yhtä innokas :D Jospa tää vielä tästä piristyisi ja alkaisin päivitellä useamminkin. Mutta nyt taidan siirtää typyn omaan sänkyyn, vaunuihin nukahti joku pari tuntia sitten ja painun itekki unille. Mies hoitaa yösyötön, jee saan nukkuu. Tosin herään kuiteskin sillon ku neitikin ja tuskin nukahdan edes heti kun neiti käy takas unille, se maito tahtoo nousta suuhun jonkun aikaa syötön jälkeen vaikka röytäiseekin hyvin niin mä sitten aina vahtaan ettei toinen vaan tukehdu. Mies kun nukahtaa saman tien ja ei herää MIHINKÄÄN ääniin, edes siihen kiljuvaan nälkä itkuun. Mur. Öitä <3

torstai 6. syyskuuta 2012

Ristiäiset muutamana kuvana.


 Tässäpä kuvia ristiäisistä. :)



Meidän pieni Mea <3


Pitihän sitä hymyillä kun kerran oikeen kuvia otetaan hienolla kameroilla :D


Kolmen suklaan kakku, nam.


 Vaahtokarkkia, suklaakermaa, mansikkahilloa, kermavaahtoa, Mean ristiäiskakut :)


 Nam. Nälkähän tässä sitten tuli.

Oli ihanat ristiäiset ja neiti sai ihania lahoja. Kaikki oli just kivoja. :)
Muuteskin meni tosi kivasti, neiti itki kyllä koko aamun. Meillä oli kirkossa se kaste niin sinne kun päästiin neiti nukahti samantien isi syliin ja jatkoi unia sylikummin sylissä :D ja loppupäivästä sitten nukkui ja söi ja kun oltiin hereillä niin kiltisti kateltiin ja oltiin millon kenenki sylissä.

maanantai 27. elokuuta 2012

Sekava synnytyskertomus :D

No jospa minäkin koitan kirjoittaa jotain kun ehkä vielä muistankin :D


Viimeinen masukuva 2.7.2012 rv 40+0

Eli heräsin 2.7 klo. 3:30 pissalle, sillon ei oikeestaan ollu vielä mitään tuntemuksia, mutta kun nousin pöntöltä ylös niin iski eka supistus. Aattelin vaan et no kylläpä koskee nyt selkään ja mietin et olisikohan jotain tapahtumassa. Se meni ohi ja kömmin sänkyyn takaisin, mutta kohta tuli lisää, vääntelehdin ja äihisin siinä sitten hetken ja mieski heräsi osittain, sanoin vaan et taitaa supistella nyt. Mies jatko uniaan eikä tainnu ees tajuta mitä olin sanonu. No mun nukkumisesta ei tullu mitään kun maatessa ne supistukset teki niin kipeetä ja siis mulla tuntui alaselässä koko ajan. Menin olohuoneeseen ja aloin kellotella sitten sitä väliä, olivat alusta asti 5 minutin välein ja välillä myös alle.
 Pari tuntia pyörin keittiö-olohuone väliä, kävin suihkussa ja lämmitin saunanki, supistukset jatkui ja mä merkkailin niitä ylös :D sitte kuuden maissa menin herättää miehen, että tuota mulla on nyt supistellu kaksi tuntii säännöllisesti ja siinä vaiheessa oli jo alle 5 min väli. Mies pomppas ylös ja alko hirveellä tohinalla pakkaa kassiaan, mä koitin makoilla sängyssä mutta en yhtään voinu kun sattu niin pirusti. Sanoin et ei tässä mikään kiire oo :D Mulla oli sille päivälle äitipolille käynti koska vauvan kokoa oltiin seurailtu, no soittelin sitten sinne siinä 7 jälkeen ja sanoivat et tule vaan käymään. 8 maissa lähdettiin sinne ja edelleen supisteli kivasti, automatka oli kyllä yllättävän mukava :)


Hehkeenä synnytys-salissa 3 h yönunien jälkeen :D


Äitipolilla menin eka käyrille 9.00, ei vissiin ihan taas ollu kriteereitä täyttävät ne tulokset siinä. tekivät sitte sisätutkimuksen ja ultrasivat, koko arvio oli 3600 kg ja mä olin 3 cm auki, kanava oli kokonaan hävinny. 
Tekivät myös lapsivesi kokeen, koska mulla oli jotain pikkusen tiputellu ja se oli positiivinen, epäilivät korkeeta vedenmenoa ja laittoivat mut labraan. Sieltä sitten päästiinki synnytyssaliin n. 11.00. Siellä sitte makoilin ja olin tunnin taas käyrillä, edelleen oli vähän vaisu vauva, no sitten käytiin kahvilla ja kävelemässä et vauhditettais vähän synnytystä. Söin ja taas olin käyrillä, musta alkoi myös tuntuu et supistukset hiipuu ja ne oliki jossai välissä 15 min välillä.
 Olisko ollu 12 maissa kun sain ekan antibiotti tipan, ja taas käyrää ja sisätutkimus taisin olla joku 3,5- 4 cm auki.. Sitten kokeilin keinua, jumppapalloa, kävelin ympäri huonetta, söin, sain oksitoni tipan käteen ja sitten alkoki supistukset taas voimistuu, kalvot puhkaistiin n. 15.00 ja sen jälkeen kävin suihkussa kun supistukset todella voimistui, lapsivettä tais valahtaa suihkussa ollessa vähän.
 Sitten taas käyrää, vauvalle laitettiin päähän pinni sydän äänien mittausta varten ja ne otti jotai mikroastruppi näytteitä vauvan päästä et onko hapenpuutetta mahdollisesti, kun sydänäänissä oli aika isoja laskuja koko ajan. Nää näytteet otettiin varmaan 4-5 kertaa avautumisvaiheen aikana. Näytteet oli koko ajan hyviä, eli niiden mukaan hapen puutetta ei ollu havaittavissa. Klo. 17.00 sain epiduraalin <3 alkoi olee aika tuskasta se oleminen, koska en voinu liikkua enää kun olin tipassa kiinnni. 15 min epiduraalin laiton jälkeen olin taivaassa <3 supistukset kävi 60 ja ei tuntunut missään, ainoa inhotus oli se järkyttävä kutina.


 Oli niin ihanaa kun ei tuntunut missään mikään, tuossaki otettiin taas mikroastruppinäyte vauvasta ja oli kyl ihana kun sekään ei tuntunut nyt ikävältä, se kun oli aikamoista ronkkimista ja koska vauvalla oli paljon tukkaa niin se hankaloitti aika paljon. Vaikutus kesti ehkä puolisentoista tuntii, sitte alkoi olee tosissaan ihan kamalan kylmä mulla oli monta peittoo ja olin ihan kippurassa kun supisteli ja paineen tunne voimistui.. noin. klo 19.00 olin vissiin ehkä 5,5-6 cm auki, en muista tarkkaan. Alko jänskättää todella jo, ja sinä aikana mitä oltiin salissa kuultiin kun 2 vauvaa synty. Oksitoni tippaa suurennettiin koko ajan, en oikee muista siitä 19-23.30 väliseltä ajalta mitään, oltiin vissiiin vaan miehen kanssa siellä ja katotiin miten supistuksia tuli ja miten vauvan sydänäänet teki koko aika laskuja. joskus 23.30 olin sitten lopulta 10 cm auki, kätilö paineli reunat pois ja sanoi et 23.45 voin alkaa harjottelee ponnistusta. Avautumisvaihe kesti siis reilu 8 h en muista niitä minutteja siihen.
 Ponnistuvaihe oli aika rankka, vauva kyllä tuli eteenpäin mutta aina ku supistus hiipui vauva liukui takaisin, eli ei pahemmin edetty. Kätilö, lääkäri ja mies olivat ihania ja kannustivat hyvin. Kerkesin ponnistaa yhden supistuksen aikana 3-4 kertaa aina, sitten lääkäri päätti et avustaa imukupilla, että saadaan vauva pian ulos ja kohta sali oliki täynnä ihmisiä, varmaan lähemmäs 10 ihmistä. Kipu oli kovimmillaan just siinä vaiheessa kun vauva tuli ulos, mutta ei sekään niin kamalaa ollu oikeastaan, imukupin avulla pää saatiin autettuu ulos ja sitten mun piti lopettaa ponnistus, vauvan kaulanympärille oli kiertyny napanuora tosi tiukasti ja se jouduttiin leikkaamaan samantien pois, vauvan vartalo tulikii sitten äkkiä. Muru syntyi siis 00:29 vauva vietiin saman tien teholle, koska hän ei hengittäny. Syke oli kuitenkin hyvä, 4,5 min jälkeen vauva alkoi itse hengittää sitten.
 Mä olin siellä salissa ja aloin itkee ihan hulluna kun tajusin että mun vauva ei oo kunnossa, maailman suuri huoli iski ja pelkäsin pahinta, sitten kun sain tietää et vauva joutuu jäämään teholle ja oli aika väsyksissä niin siinä saikin sitten tosissaan kätilö ja mies lohdutella. Mies lähti vauvan luokse ja mä jäin tikattavaksi, imukuppiulosauton takia tehtiin eppari, sen lisäksi sain vain pienen nirhauman, johon ei tarvinnu tikkausta. Kätilö puudutti tosi hyvin joten se tikkaminen ei tuntunu missään. Olin ihan poikki ja olo oli niin epätodellinen, en oikee tienny mistään mitään, sanoin vaan et mun maha on kadonnu. Kun kätilö oli tikannu mut se pesi mut nopeesti, koska olin ihan pyörryksissä ja tuntu että jalat lähtee alta.
 Nukuin siinä sitten reilun tunnin ja heräsin siihen kun mies tuli takas vauvan luonta ja näytti mulle kuvia mun pienestä vauvastani <3 itkuhan siinä taas tuli, oli niin täydellisen suloinen ja kuulin että toinen olikin ihan pikkuruinen 3130g ja 51,4 cm eli siro vauva olikin. No kuiteski  lepäiltiin siinä miehen kanssa hetki ennen kun kätilö toi meille synttärikahvit, syötiin siinä, mies kasasi tavaroita. Mulla oli hirvee nälkä ku en ollu saanu syödä mitään puolen päivän jälkeen sektio mahdollisuuden takia ja sen eibiduraalin. Sitte mut kärrättii vauva teholle sängyllä katsomaan meidän rakasta <3 Sitte osastolle nukkumaan miehen kanssa ja aamulla taas vauvan luo.


Pieni <3

Pari viikkoo mulla oli tosi huono mieli tuosta synnytyksestä, edelleen surettaa etten saanu vauvaa rinnalle, kuullu ekaa parkaisua ja että mies ei voinu leikata napanuoraa, toki tiedän et tilanne vaati tekemään noin niin kun meni, mutta noista asioista olin just unelmoinu. Ja odottanu siitä asti ku synnytys oikeesti käynnistyi. Tän lisäksi vauvalle tehtiin hotovirhe teholla mikä johti 8 päivän vierailuun Kuopion Yliopistollisessa sairaalassa.

Nyt kylläkin haaveilen jo uudesta raskaudesta ja synnytyksestä. Halutaan kovasti Meidän Mealle pieni sisko tai veli <3 Ja ehkäpä ensi vuonna alkaa seuraavan yritys. :)

Avautumisvaihe 8+ h Ponnistusvaihe 44 min ja Istukka 6 min. Eli noin 10 h synnytys, ei paha kyllä :)  Tytön pisteet oli 4/5/6

Anteeksi sekava kirjoitus, on aika musta aukko tuo loppu synnytyksestä, pitää mieheltä tarkistaa kunhan tulee töistä :D

sunnuntai 26. elokuuta 2012

Ristiäiset!

Meidän pieni rakkaus sai tänään kasteessa nimen Mea Hilja Jessiina <3 


Kone jumii ihan kohta kun tää on vähän hajoomis pisteessä, kertoilen myöhemmin lisää :) <3

perjantai 17. elokuuta 2012

pika kuulumiset taas vaihteeksi!

Kiinnostus kirjotteluun on vähän hakusessa. Ja ylläri neiti alkaa heräilee just kun olisin kirjottamaan rupeemassa :D

Tosiaan, meille ei kovin erikoista kuulu. Tää viikko on kyl ollu tosi stressaava kun neiti on koko viikon syöny vähän niin ja näin ja maanantaina käytin ihan päivystyksessä asti kun kaaressa lensi oksennus ihan yhtäkkiä. Eipä ollu mitään ihmeellistä, kaikki ihan kunnossa. No tiistaina toistui sama, oksensi kaaressa pari tuntia syötön jälkeen. Vaihdoin sitten tuttelin nanniin, no nyt on loppunu nuo isot puklailut, mutta pikkusen puklailee röyhtäisyn aikana. Ei ihan joka kerta, mutta kuiteskin ja maitomäärät ovat paaljon pienemmät mitä ollaan totuttu, eilen tai just ja just mennä 7 dl maitoo, noin kuusi kertaa söi ja tuohon päälle pulauttelut.

No neuvolaan mennään kahden jälkeen paino kontrolliin, toivottavasti olis ollu nousussa kuiteskin. 

Mutta nyt neiti alkaa heräillä, niin pitää alkaa maidon lämmitykseen :) Koitan palailla illemmasta paremmalla postauksella jos jaksan.