rv 38+3 (tai 39+5)

Kuvaton postaus luvassa taas :D ehkä, katotaan jos jaksan vielä hakea sen kameran kuiteskin. EDIT:/ En muuten jaksa :D

Tänään oli kyllä tää mamma kauppareissun jälkeen niin poikki ja kipee ettei aikasemmin vielä oo semmoselta tuntunu. Kaupassa kävellessä jo vihlo ja pisti tosi kipeesti, supistelikin tosin suurin osa ihan kivuttomia, muutama hieman kipeempää tekeväkin kyllä tuntui.

No autoon kun pääsin niin se menkkamainen jomotus vaan yltyi, tuntu ekaa kertaa ihan oikeesti siltä että menkat alkais just kohta, muutenkin vihlo ja kolotti ikävästi. Sitten piti vielä toisesta kaupasta hakee jotain mitä ei tuolta löytyny ja mun piti postilaatikkoon heittää pari juttua, no sinne postilaatikolle kävely meni ihan ok kun oli hetken saanu istua mutta se autolle kävely, muutama metrihän se matka vaan oli mutta meni varmaan viisi minuuttia kävellä, sattu niiin paljon, pisti ja vihlo ja tuntu kun joku jo tulee ulos. Autolle kun lopulta pääsin niin ylty vaan kipeemmäksi ja tuntu selviä supistuksia ihan alakerrassa asti, hui.
  Aattelin jo että nytkö se sieltä oikeesti kohta tulee ulos. Tän lisäksi aattelin vaan, että kotona en tee mitään muuta kun makaa sohvalla, no nyt kun ne kivut on poissa niin toivon että ne tulis takas, varmaan tulisivat jos lähtis kävelylle. Tänään siis olin aamulla jo kahdeksan jälkeen pessy saunan ja kylppärin seiniä myöten + imuroinu taas vähän ja muuteski siistiny kotia. Sitte vaan kattelin leffaa ja nukuin puoleen päivään sohvalla. 

 No se kipu onneksi helpotti, mutta kotonakin teki vielä jonkun aikaa kipeetä, supistuksia on tullu kivuttomina tosin tässä kotonakin. Nyt leipälyn ja makoilun ansiosta olo on ihan ok. Ylös nouseminen ja liikkuminen tosin tekee kipeetä edelleen. Jännäksi käy synnytetäänkö sittenkin vielä tällä viikolla, mun mielestä nää olot on aika lupaavia ;) Tavallaan olisin kyllä aika valmis ottamaan tuon mussukan tuolta masusta tähän syliin <3


Kivaa juhannusta kaikille :) Ilmottelen kuulumisia nyt useemmin!

rv 38+2

Oon ollu taas niin laiska, tai no kotona on tullu touhuttuu. Siivoan nyt tyyliin joka päivä, että on sitten siistiä jos pitääki synnärille lähtee :D Koneella ei oo vaan kiinnostanu hirveesti istuu ja niiden kuvien laittaminen on muka niin vaivalloista.

Kuulumisia, no vaikka muka yrittää olla odottamatta, niin ei tässä oikeen osaa. Nyt jo tuntuu niin epätoivoiselta tää olo, että ei tuo koskaan synny. Pitää lohduttautua sillä, että alle kahden viikon päästä meillä ehkä on nyytti jo sylissä kun silloin 2.7 tosiaan mahdollisesti sitten käynnistetään. Ja veikkaan että siihen varmaan päädytään jos kasassa ollaan, kun niin aamusta se aikakin sinne äitipolille ;)

Menkkakivut on aina ollu ihan typeriä, mutta tänään on taas ollu semmosia ja aika lupaavalta tuntuis, lauantainahan olis se epävirallinen laskettu ;) Niin noista kivuista, nyt niitä oikeen odottaa ja tulee ihan semmonen olo että jeee. Nytki kivasti vihloo, voi kun vaan voimistuisivat ja päästäis vielä tällä viikolla synnyttämään. No toivossa on hyvä elää. 

 Sain tänään äidiltä mun vanhan vauvakirjan ja voi kun oonki ollu kirppu syntyessä.. Painoa huimat 2450 g ja pituutta 47 cm, ei tainnu meidän neiti ainakaa äitiinsä tulla syntymäkoossaan. Meidän pirpana on varmaan painossa kaksi kiloa edellä syntyessään!

Mutta aattelin vaan vähän ilmoitella kuulumisia, katellaan jos saisin joku päivä ne kuvatki tänne :d

rv 38+0

Heissan. Oon ollu tosi laiska, en jaksa muka ikinä siirtää kuvia koneelle. Huoh, nytkään ei siis oo mitään tarjolla :D

No kuulumisia ainakin, eli tänään oli taas painoarviota, ultraa ja synnytystapa arviokin vihdoin. Painoarvioksi saatiin reilu 3,5 kg, paino menee hitusen yli keskikäyrien, mutta ei kuulemma paljoa. Toivottavasti olis vähän yläkanttiin tuo arvio kuitenkin ;) Vauva ei edelleenkään ole siis mitenkään "ihrakas" niiku lääkäri sanoi, enemmänkin rotevan oloinen rakenteelta :)

 No kuiteskin, pari viikkoa vielä katellaan, 2.7 eli laskettuna päivänä sitten mennään aamusta yhdeksäksi sinne ja katotaan painoarvio, mahdollisesti käynnistellään sitten, vaikka kuulemma hyvin mahtuu syntymään niin ei kuitenkaan hirveen isoksi anneta kasvaa ja yli ei ainakaan kai? No pieni toive olis että syntyis ennen sitä ja olihan tuolla alakerrassa jo sen verran tapahtunu et aika lupaavalta lääkärinki mielestä näytti. Hyvin sormelle auki, kohdunkaulaa 2 senttiä jäljellä ja vauvan pääkin tuntui kuulemma jo sormelle, hyvin pehmenny siis paikat, jippii. 

Jospa vaan oliski pielessä tää laskettu ja neiti tupsahtaa maailmaan vielä tässä loppuviikosta ;) Niin ja tosiaan edelleen näytti kuulemma tytöltä lääkärin mielestä, mutta varmaksi sanotaan sitten kun syntyypi.  No mutta päätettiin miehen kanssa että nyt ei mietitä koko synnytystä jos tuliski sitte ylläri lähtö synnärille lopulta ennen tuota seuraavaa kertaa. 

Sydänkäyrilläki käyttivät, vauva vaan tais just alkaa nukkumaan kun siihen päästiin niin melkein tunti maattiin, eikä oikee kriteerit täyttyny siltikkään. Lääkäri kuiteski sano et voidaan lähtee ja arvatkaa alkoko mahassa mellastus ku päästiin niistä laitteista irti :D masu vaan mylläsi siinä kun ooteltiin hoitajaa laskemaan meidät kotio. Hyvin mellasti sydän pienellä, parhaimmillaan 160 mentiin :P <3 Eli en kauheesti huolehtimaan jääny ja onhan tuolla myllätty muuteski nyt sen jälkeen, äskeksi nyrkkeili taas niin kivasti lantiota ja pienet sormet kutitteli alamahaa.

No semmosia nyt tällä erää.. Katellaan jos jaksaisin joku päivä iskee ne kuvatki koneelle :D

Tänään voi kyllä kävelylle lähtee, kun on tuo liikkuminen vähän jääny ku mammaloman alotin, ohopsista.

Kivaa loppu päivää kaikille! Nii ja lasketaan nyt nää vikat viikot tuolla menkkojen mukaan merkityllä lasketulla. :)

rv 38+3 (tai 37+1)

Huijui. Neuvolassa taas pyörähdetty tänään aamulla. Jännäksi menee kyllä tuon vauvan koon kanssa. Nyt oli nimittäin uusi terkkari, kun oma jäi kesälomalle. No arvioi sitten käsillä että kyllä siellä ollaan varmaan jo reilu 3,5 kg huhhuh. Ja rv. 37+1 Ja ehkä enemmänkin, nyt ootan maanantain ultraa ja synnytystapa arviota vieläkin kovemmin. TAHDON jo sinne.. Mä jo melkein innostuin tässä, että tää nappula syntyy ihan just tällä viikolla kun tuossa viiden jälkeen alko kiva menkkamainen juilinta ja nippailu alavatsassa ja selässä + kivuttomia supistuksia tuli about viiden minuutin välein, minuutin kestosina varmaan parisen tuntia. Sitten tuli yksi minuutin kestävä vähän kivuliaampi ja ne loppu just siihen paikkaan. Haha. No ehkä tuo vois kuitenkin viitata siihen että tuolta ollaan kohta syntymässä ;)

Vauvan häätö yrtityksetki varovaisesti alotettu kun neuvolastaki jo vähän kehotti rasittamaan itteään. No imuroin innoissani tänään ja aina kun tuli kivuton supistus niin koitin pysyy liikkeessä sen sijaan, että makoilisin.  Äh, miks pitää haluta tuo lapsi ulos näin kovasti. Kohta ei varmaan suostu syntymään :( No maananataina selviää sitte seki että tuleeko se käynnistys eteen, tavallaan melkein toivon kun en haluis mitään ihan hirmusta jättivauvaa synnyttää.. Jos nuo painoarviot yhtään menee ees oikeeseen suuntaan niin se on varmaan lähemmäs viisi kiloinen jos menis laskettuun asti. 

Muuten oli neuvolassa kaikki hyvin Hb oli noussu kiltisti 143 ja ihan ilman rautalisiä yms. Jee :P Sf mitta se jaksaa kiltisti kasvaa vaan, nyt oli sitten 38 cm.... ääks.

Kuvia en taaskaan jaksanu koneelle laittaa, no joskos huomenna. Nyt kuiteskin nukkumaan, toivottavasti heräisin yöllä siihen että tuo lapsi on päättäny syntyä <3 :D suuret haaveet mullaki. Öitä!

rv 38+2 (tai 37+0)

Heipsansaaa.. Huh ja hei. No Nyt ollaan silleen "virallisesti" päästy täysaikaisiksi. Tänään siis rv 37 kuukautisten mukaan. Mun puolesta vauva sais tulla jo, eilen oli taas enemmän kipuilua ja on tänäänki välillä ollu vähän tukalaa. Eilen vauva vissiin päällään painautui lähtökuoppiin ja omien toiveideni mukaan kiinnittyi vihdoin. Siellä hilkullahan tuo on jo pidempään ollu, muttei ihan täysin kiinni. Jospas huomenna osais neuvolassa täti kertoa että nyt vihdoinkin ollaan kiinni asti. 

 Kipeesti tosiaan vihloi ja painautui ja käsilläänkin varmaan tökki alakertaan. Käveleminen oli tosi tuskallista ja hidasta, muistutin varmaan ankkaa :D Mutta ei nuo kivut haittaa, ihana vaan et jotain konkreettista mikä kertoo että loppu alkaa vihdoinkin häämöttää. Eilen tuli myös kivuttomia supistuksia varsin säännölisesti koko illan, about vartin välein ja saattoivat kestää jopa minuutin. Tänään välillä tullu myös, ei tosin ihan noin säännöllisesti, mutta se ero aikaisempiin että nää tulee ihan levoissa tai siis paikallaan ollessa.

 Viikko olisi aikaa siihen, että päästään ultraan ja synnytystapa arvioon, toivottavasti keretään ;) Jännä nähdä onko näillä kovetteluilla ollu jotain vaikutusta, kun viimeksikin ne mun hyvin epäsäännööliset kivuttomat kovettelut jo aukaisseet ja pehmittäneet paikkoja. Kiva myös kuulla masukin painoarviota ja sitten mietitään sitä mahdollista käynnistystäkin, mulla vaan on semmonen käsitys etteivät kovin herkästi lähe käynnistämään ja sitten taas se sektiokin koitetaan välttää mahdollisimman pitkälle. Missähän menee se raja sitten, jos nyt ollaan jo reilusti yli kolme kiloisia niin uskoisin että käynnistys on ihan mahdollinen jos ei siis näytä että syntyy ihan itestään jo ihan pian. 

  Jännittää silleen hyvällä tavalla, uskomatonta ajatella että melkein mikä päivä vaan tästä eteenpäin voi olla hyvinkin se viimeinen tämän masun kanssa, että kohta meitä onkin kolme täällä, että saan vihdoinkin sen hartaasti kaivatun ja halutun aarteeni syliin. Näen tuon mun ihanan ja rakkaan mieheni ilmeen kun hän näkee meidän pikkuisen ensimmäistä kertaa, tätä varten musta olis ihanteellisinta se videokamera mukana synnytyksessä, että voisin tallentaa sen ilmeen ikuisesti, koska uskon että sitä ei kyllä voita mikään. Mutta ehkä mun vaan pitää koittaa tallentaa se mun päähän ja sydämeen. 

 Nyt kun tämä synnytys alkaa olemaan näin lähellä niin se pyörii väkisinkin mielessä, oon jo jotain synnytysasentojaki miettiny ja tällä hetkellä synnytysjakkara tuntuisi aika kivalta vaihtoehdolta. Synnytysvalmennuksessa se sänky näytti niin isolta ja korkeelta eikä kovin mukavaltakaan. Uskoisin myös että olo olis aika orpo siinä eikä mieskää pysty antamaan täysilla tukeaan vaan kädestä pitämällä.

   Synnytysjakkaran kassa taas mies pystyy olemaan siinä takana ja tukemaan mua käsillä ja koko kropallaan, siinä mullakin olis varmasti turvallista olla kun tuntee toisen läheisyyden ja lämmön. Mulle on aina ollu miehen syli se paikka missä kaikki maailman ahdistavat ja pelottavat asiat häviää samantien mielestä, enkä mä halua jättää miestä ulkopuolelle tässä kokemuksessa. Tämä on ollu molempien suurin haave ja toive jo pienen ikuisuuden ja tuntui välillä niin kaukaiselta ja saavuttamattomalta. Meidän vauvan syntymä on uusi pysäkki meidän elämässä ja mä haluan tehdä sen yhdessä. 

 Tietysti synnytys ei mene aina niinkun suunnittelee, enkä mä sen suuremmin suunnittele. Toivon vaan että se vois mennä noin, että saisin olla siinä yhdessä miehen kanssa, enkä vaan toisen kädessä roikkuen. Näillä mennään, pelotta ja innolla odottaen.

Mutta nyt jotain iltapalaa ja Gossip Girlin pariin, kivuttomat supparit teki taas uuden tulemisen. Hihii. Huomenna voisin kuvallisen postauksenkin tehdä. Kamerassa kuvia vaikka mistä.

rv 37+4 (tai 36+2) sekä vauvan kotiintulo asua

Hellurei..  Jännitys on ehkä pikkuhiljaa alkanu tehdä pesää masun pohjalle. Eilen nimitäin tuli eka kipee supistus ja se aikaisemmin hentoisena tuntunut menkkamainen kipu tuntui paljon vahvempana ja pidempään. Sitä on muutenkin eilen tuntunut enemmän ja harjoitus supistuksetkin oli paljon voimakkaampia eilen mitä aikaisemmin ja maha ihan kovana. 18. päivä olisi se synnytystapa arviokin vielä, saas nähdä nyt kesteteäänkö sinne asti kasassa ;)

Viikonloppuna sain pikkukehyksiin kuvat :)

Iik.. <3 No en innostu vielä liikaa, kun voihan tää vaikka mennä minne asti vielä :D mutta alkaa tosiaan pikkuhiljaa tulla todentuntuisemmaksi koko juttu. Tavallaan sitä oltais jo täysaikaisia jos se laskettu aika olisi muutettu, joten eipä ihmekkään jos tää vauvali jo kohta syntyy. 

Tänään oonki sitten maan makoillu ja ottanu aika rauhallisesti etten nyt ihan turhaan yllytä synnytystä käyntiin. Masussa on kyllä melskattu hurjana, pienet jalat koittaa tulla kyljestä läpi ja sydämestä puskee rakkautta ihan hulluna kun tuntee käteen sen pikkuruisen jalan <3 oivoihvoih <3 tää on ihan hurjaa ja ihanaa <3

No noiden kipuilujen takia kävin taas sairaalakassia läpi ja täydensin vauvan vaatteita sinne. Nyt on pakattu pieni ja iso asu mukaan, eipä nuo nyt niin paljoa tilaa vie niin olkoot molemmat siellä. Jotain omiaki vaatteita sinne työnsin, nyt sitten puuttuu vaan ne eväät ja meikit sun muut mitä nyt tarvii muutenkin joka päivä. Pitää kyllä neki laittaa silleen että helppo napata vaan mukaan, tosin eväät on vielä kaupassa. Pitäis varmaa hakee kaappiin jo odottamaan ainakin ne jotka ei mene pahaksi.  Kameranki työnsin latautumaan ;D

56 cm vaihtoehto. Kissabody on Tuttaa ja saatu anopilta, Lindexin norsuhousut ja Name Itin velour hupputakki.

50 cm vaihtoehto. Neulehaalari ja valkoinen body jossa kirahvinkuva on Name Itiltä ja sitten on tuo sama velourtakki :)

+ Mukaan myös tietty hattu, sukat ja tumput sekä äitiyspakkauksen 50 cm kokoiset puolipotkarit kaiken varalle :)

Mukaan otan varmaan myös tutin (joka pitää vielä ennen sitä keittää) ja pikkuiset aurinkolasit, jos sattuu olemaan tosi aurinkoinen päivä.

Mutta nyt jatkan sohvailua ja Ruman Bettyn tuijottamista. Palaillaan taas :)

Neuvola kuulumisia

Neuvolakuulumisia vaan nyt, kun ei oikee muutakaan irtoa. Suluissa viime kertaiset :)

RV. 36 ( 34)

Paino +0,1/viikko (-0.2/viikko)

Turvotus - (+)

RR 143/88,141/88 (149/83, 137/83)

Hb ei mitattu nyt (127)
Pissa puhdas (puhdas)

Sf-mitta 35,5 (34)

Painoarvio - ( käsikopelolla 2,3 kg)

Tarjonta RT (RT)

Sydämensyke 147-153  (133-136)
Liikkeet ++ (++)

Kaikki oli ok. siis ja muutenkin ihan hyvä olo ollu, mahaa kovettelee kyllä usein, mutta kivuttomasti. Parin viikon päästä synnytystapa arvio ja seuraava kontrolliultra vauvan painosta, jäsnkää. Mutta sitä ennen neuvolaan taas ensi viikolla :)

Neljä viikkoa eräpäivään.. Nyt jännätään että pysytäänkö edes kasassa sinne asti ;)

Mutta huomenna varmaan jotain muutakin juttua luvassa tänne blogiin!